lauantai 21. tammikuuta 2017

Koulu 2.0

Minulta on lähikoina kysytty pari kertaa mielipidettä millainen on tulevaisuuden koulu. Mitään järkevää, en suoraan ole osannut sanoa, mutta selvästi asia jäi takaraivoon kytemään. JÄrkevää ei ole varmaan vieläkään, mutta ainakin näkemys asiasta.

Nyt siis tähän mennessä mieleen nousseet ajatukset matemaattisen lyhyesti
  • Uskon, että kouluun edelleen kokoonnutaan, koska ihminen on sosiaalinen otus ja vaatii myös sähköisen sosiaalisuuden rinnalle livenä tapahtuvaa vuorovaikutusta. Koulu tai työ on kivaa, koska kaverit.
  • Toiseksi uskon, että koneäly tai tekoäly ja analytiikka kehittivät ihan lähivuosina huimasti. Oletan siis tässä, että sillä pystytään temppuihin, joita emme vielä pysty ymmärtämään.
  • Hyvien oppimateriaalien kustantajilla pyyhkii jälleen hyvin, alalle on tullut paljon uusia pieniä toimijoita, jotka keskittyvät tiettyihin pieneen osa-alueeseen ja tekevät sen hyvin. Oppimateriaalit siis hajaantuvat, ne ovat hyvin metadatattu ja ilmaistakin on hyvin tarjolla
  • Koneälystä
    • Se osaa tulkita ihmisten luoman opetussuunnitelman ja muuttamaan sen oppilaiden ymmärrettävään muotoon aina oppilaan yksilöllisen tarpeen mukaan. Suomeksi siis tekee opettajan nykyisen suunnittelutyön
    • Se pystyy tunnistamaan oppilaan lähikehityksen vyöhykkeen ja tarjoamaan oppilaalle sopivaa materiaalia joko  internetin (tai mikä se sitten onkaan) "ilmaisista" materiaaleista tai vaihtoehtoisesti kustantajien maksullisesta materiaalista, aina siis tarpeen mukaan. Koneäly keskittyy siis sisältöjen (oppikirjan sisällysluettelon tyyppinen) oppimiseen.
    • Se pystyy tunnistamaan, miten oppilaita kannattaa ryhmitellä, jotta oppiminen ja yhteiset projektit olisivat mahdollisimman "tehokkaita". Tehokkuudella tarkoitan kokonaisvaltaista ihmisenä kasvua.
    • Se antaa koulun henkilökunnalle ehdotuksia oppilaan tukemiseksi inhimillisissä asioissa, tietoa siis mahdollisista ongelmista, joita nykyään käsitellään oppilashuoltoryhmässä
  • Opettajan roolista
    • Koneälylle on siirretty osa opettajan työstä, mm. suunnittelu ja sisältöön liittyvien tavoitteiden arviointi
    • Opettajasta tulee siis aidosti ohjaaja / sparraaja / tukija. Voisi helposti kuvitella, että ohjaaminen on helpompaa kuin varsinainen opettaminen, mutta minusta se on päin vastoin. Ohjaaminen ja koneen analyysien tulkinta vaatii vielä syvempää pedagogiikan ja aineen didaktiikan hallintaa kuin opettaminen.
    • Ohjaamisen vaativuus tarkoittaa käytännössä jollain tavalla järjestettyjä opetiimejä, opetiimit eivät varmaan ole staattisia, vaan asiantuntija menee sinne, missä tarvetta on.
    • koska osa opettajan työstä on "ulkoistettu", joko tuntimäärä ja/tai oppilasmäärä per ope lisääntyy.
    • Opettaja tai oikeastaan opetiimi käy myös "keskustelua" koneälyn kautta, tiimi voi tavallaan myös ohjata koneälyä, esim. luetella oppilaan vahvuuksia koneälylle
  • Rehtorin ja muun johdon rooleista
    • Rehtorinimikkeestä ja sen nykyisestä toimenkuvasta tullee historiaa, ehkä varsinaista rehtoria ei tarvita ollenkaan.
    • Koulun sisäinen johtajuus on jaettuna opetiimeissä tai moniammatillisissa tiimeissä. Johtamisen muutos on välttämätön, koska kukaan ei yksin pysty ottamaan haltuun monimutkaistuvaa maailmaa. (siksi rehtorin toimi lienee mahdottomuus)
    • Kuntia varmaan on edelleen, mutta tuskin ne saavat nykyisen kaltaista vastuuta mm. opsin paikallisuudesta. Huom. itsehallinta kuitenkin tavallaan lisääntyy, koska opettajatiimeillä on enemmän valtaa ja vastuuta (tosin käytännössä yksittäisellä opettajalla on valtaa ja vastuuta nykyisinkin paljon)
    • Opetussuunnitelma on kaiken ydin, mutta sen laatimisprosessi tulee olemaan paljon enemmän joukkoistettu kuin nykyään.
    • Erilaiset tukipalvelut toteutetaan keskitetysti, ei enää hajautetusti kuntarahoituksen kautta. Tukipalveluja ovat mm. teknisen toimen palvelut, palkkahallinto, tietohallinto.
  • Oppilaan rooli ja työtavat
    • Oppilaan rooli taitaa muuttua vähiten, edelleen tarvitaan sisäistä motivaatiota, sinnikkyyttä, työn tekemistä
    • Työtä tehdään enemmän ryhmissä (ks yllä koneälyn ryhmittelykohta) ja ryhmät ovat joustavia. Jollain tasolla oppilaalla on kuitenkin "kotiryhmä", sillä se lisää turvallisuutta, eikä jatkuvaan ryhmäytymiseen mene aikaa.
    • kuluttamisesta siirrytään enemmän tuottamiseen
Nyt muuten huomaan, että vaikka nykyiset omat hankkeeni ovat aivan lapsellisia yllä olevaan koulu 2.0 kuvaukseen, jollain tavalla ne tukevat kehittymistä tuohon suuntaan. Esim. Opentunti mahdollistaa opettajien parviälyn, kansallista opetuksen tietohallintoa olen yrittänyt viedä eteenpäin, oppimisanalytiikka kiinnostaa kovasti ja siihen on ensi askeleita otettu.

Ja milloin. Vuonna 2027?

Enkä yhtään pidä hullumpana ajatusta opettajan työstä ilman sisältöjen suunnittelua, organisointia, sisältötavoitteiden arviointia ja opetusryhmästä vastuun kantamista yksin. Tavallaan saisin vain siis "opettaa" yksilöitä tai pieniä oppilasryhmiä ja kasvattaa heitä ihmisenä. Vaikka oppilaita ja "opetustunteja" olisikin enemmän. Ei olisi hullumpi homma, hakisin sellaisiin töihin.