Vuosikatsaus 2014 ja tulevan vuoden 2015 mietintöjä

Taas on vuosi vierähtänyt, ainakin vanhennuttu ja toivottavasti myös viisastuttu.
Vuosi paljon tapahtumia ja uusia asioita, joita minun työuralla ei ole ennen tapahtunut. Suurin teema minulle on ehdottomasti ollut OPH:n rahoittama Kökkä-hanke ja erityisesti siinä rakennettava Opentunti.fi järjestelmä

2014 tapahtunutta

1. Kökkähanke ja Opentunti.fi. Hanke lähti toden teolla käyntiin tammikuussa 2014 ja on edennyt kovaa vauhtia. Mitä pidemmälle Opentunti etenee, sitä vakuuttuneempi itse olen, että se on yksi tärkeä palanen ajatellen valtakunnallisesti ajatellen opetuksen kehittymistä ja hyvin opetusmallien leviämistä.
2. Opentunnissa tapahtunutta
1. Koodaustyö alkoi maaliskuussa
2. ITK päivät huhtikuussa, http://www.itk.fi/2014/ohjelma/foorumi/659
3. Kesä - syyskuu tiukkaa palvelun kehittämistä
4. Ensimmäiset kokeilut itsellä syyskuussa
5. Ruskon opettajille tunnukset lokakuun lopussa
6. Syys - lokakuussa esittelyjä Turun Osaava-hankkeen työryhmälle, TSO sivistysjohtajille
7. Marraskuussa neuvottelut ministeriön Educloudin kanssa, sopimus yhteistyöstä syntyi
8. Marraskuussa ensimmäiset mukaan lähteneet pilottikunnat, Raisio ja Naantali
9. Marraskuun lopulla sovittiin yhteistyöstä myös Paraisten ja Mynämäen kanssa. Tammikuussa 2015 yhteistyö lähtee käyntiin.
10. Joulukuussa esillä Virtuaaliopetuksen päivillä Helsingissä, http://www.oph.fi/opetushallitus/konferenssien_aineistoa/valtakunnalliset_virtuaaliopetuksen_paivat
11. Joulukuun lopussa tuossa vielä merkittäviä päivityksiä
3. Tablettikokeilut. Kökkähankkeen myötä olemme kokeilleet tabletteja (iPad mini ja Win Rt). Yksittäisiä onnistumisia on tullut, mutta edelleen on paljon sekä teknisiä että pedagogisia asioita ratkottavina. Erityisen hankalaksi sain tekee se, että määrä on iiin pieni, että opettajat eivät voi luottaa saavansa tabletteja aina tarvittaessa. Ja tarvetta ei aina edes voi ennustaa. Sanoisin tällä kokemuksella, että jos jokaiselle oppilaalle ei voida laiteta hankka, kannattaa niitä hankkia luokkiin pieni määrä, esim 5 kpl, jolloin käyttö on paljon joustavampaa. Ja sieltä opet voivat niitä keskenään sitten siirrellä. Vielä meillä ei tällä laitemäärällä ole siihen mahdollisuutta.
4. Pedagogisen ICT ohjauksen raha. Saimme OKM:ltä rahaa kuten moni muukin, meidän osuus oli 4000 € kahdelle vuodelle. Raha tuli erittäin hyvään saumaan, sillä meidän 2013 hyväksytyssä TVT-strategiassa on juurikin maininta kyseisestä mallista. Malli, jossa ope saa apua juuri hänen tarvitsemiin TVT asioihin, on ehdottoman hyvä. Mutu tuntumalta heitän, että koulutusten vaikuttavuus on ollut huomattavasti suurempi kuin ennen. Nyt vain tarvitaan meilläkin lisää kouluttajia. Toivottavasti malli jää elämään hankerahan jälkeen, ihan vaikka kunnan omalla rahalla.
5. TVT-opetussuunnitelma, KS lautakunnan lista.. Tämä siis hyväksyttiin lautakunnassa. toteutus on 2015. Saimme paljon kiitosta Ruskon ulkopuolelta. Tavoitteena on varmistaa oppilaiden TVT osaamisen perustaso, samoin kuin muissakin aineissa opetussuunnitelman avulla.
6. OPS työ. Osallistuin vapaaehtoisesti OPS työhön, sillä Kökkä hankkeen tavoitteet ovat hyvin paljon sidoksissa OPSiin. Erityinen missioni on miettiä keinot, jolla OPS saadaan koulun arkeen. Vielä ei viisasten kiveä ole löytynyt, paljon on pohdittu ja paljon on pohdittavaa.
7. Opentuntiin kirjaamiani tuntisuunnitelmia  (huom. osa jatkuu ensi vuoden puolella ja täydentyy)
1. MA8 - Potenssit ja polynomit, http://opentunti.fi/index.php?route=kurssi/nayta/42
2. MA8 - Yhtälöt, http://opentunti.fi/index.php?route=kurssi/nayta/145
3. MA9 - Funktiot ja yhtälöpari, http://opentunti.fi/index.php?route=kurssi/nayta/44
4. MA9 - Trigonometria, http://opentunti.fi/index.php?route=kurssi/nayta/107
5. MA9 - Avaruusgeometria, http://opentunti.fi/index.php?route=kurssi/nayta/136
6. Kuvankäsittely, http://opentunti.fi/index.php?route=kurssi/nayta/96
7. Kotisivut, http://opentunti.fi/index.php?route=kurssi/nayta/52
8. Opentuntiin kirjaamiani projekteja, joita on tehty/ kokeiltu Ruskolla http://opentunti.fi/index.php?route=kurssi/nayta/56. Pari nostoa tuolta
1. Yksilöllinen matematiikka, http://opentunti.fi/index.php?route=suunnitelma/nayta/85
2. Erilainen jälki-istunto http://opentunti.fi/index.php?route=suunnitelma/nayta/334
3. Digikasvisto Office 365:llä, http://opentunti.fi/index.php?route=suunnitelma/nayta/128
4. Uutisprojekti, http://opentunti.fi/index.php?route=suunnitelma/nayta/381
5. Tutkiva kemisti, http://opentunti.fi/index.php?route=suunnitelma/nayta/458
6. Opettajien TVT koulutuspankki, http://opentunti.fi/index.php?route=kurssi/nayta/57
7. Tekijänoikeuspaketti opettajille, http://opentunti.fi/index.php?route=suunnitelma/nayta/462
9. Koulujen tietohallinto:  Olen erittäin huolissani kuntien mahdollisuudesta olla koulujen tukena tekniikan lisäämisestä opetukseen. Kirjoitin asiasta blogiin, http://oppiaruskolla.blogspot.fi/2014/10/tekniikkaa-opetukseen-onko-kaikki.html.  Otimme loppuvuodesta kollegani Marko Mäenpään kanssa kovan tavoitteen saada selvitystyö käyntiin. Se ei ihan toteutunut, mutta yhteyttä on otettu niin kuntaliittoon kuin Vm:ään
10. Opekysely: Tein kyselyn, jonka avulla halusin saada tietoa, miten opettaja hyödyntävät tekniikkaa joko opetustyön koordinoinnissa tai opetuksessa. Kyselyyn voit vastata vieläkin linkistä http://bot.fi/mhy. Tulokset voit katsoa linkistä http://bot.fi/mj6. Mukana on kaavioita, jotka päivittyvät automaattisesti vastausten myötä.
11. Oppimisympäristö. Päätimme luopua kaupallisesta oppimisympäristöstä, perusopetukseen sillä oli kovin vähän annettavaa. Tavoitteena on luoda Office 365 palvelulla ja Opentunnilla tarvittavat asiat. Office 365 puolella on vielä paljon kehitettävää, jotta siitä saadaan rakennettua kouluille sopiva palvelu.
12. Teknisiä asioita. Saimme automatisoitua joukon palveluita. Mm. tunnushallinnan ja Office 365 asetustenhallinnan. Poppletilla piirsin prosessikarttaa, http://popplet.com/app/#/2089344. Ensi vuodelle jäi vielä jonkin verran kehitettävää

Tulevaa vuotta 2015

1. Ruskon TVT-strategia ei ole toteutunut käytännössä niin hyvin kuin olin ajatellut. Sen arkeen saaminen on yksi tavoitteeni seuraavalle vuodelle.
2. Koulujen TVT vastaavien yhteistyötä pitää tiivistää ja löytää sopivia resursseja. Olen liian vähän kiertänyt Ruskon alakouluja ja päätin vuoroviikoin perustaa toimistoni alakouluihin kerran viikossa. Toivon saavani paremman kuvan, miten opettajat työskentelevät ja millaista apua he tarvitsevat niin koulutuksen kuin tekniikan osalta. Viime vuonna tein kyselyn asian tiimoilta kyselyn  http://bot.fi/mhy ja sen vastaukset löytyy  http://bot.fi/mj6
3. Kaksi tabletluokkaa. Budjettiin saimme 2 luokkaan tabletit kaikille oppilaille. Tavoitteena on pedagoginen muutos, joka mahdollistuu Tablettien avulla. Erittäin suuressa roolissa tulee olemaan myös Tabletkoulu ja Opentunti. Tabletkoulun sähköisiltä kirjoilta odotan paljon, esittely oli oikein lupaava. Pedagoginen muutos tarkoittaa sopivassa määrin, opettajajohtoista opetusta, ilmiöitä ja eheyttävää opetusta ja oppimisen omistajuuden siirtämistä enemmän oppilaille. Piirsin Poppletilla jonkinmoisen teknisen kaavion, http://popplet.com/app/#/2187438
4. Opentunnin kehitys. Isoja askeleita otetaan alkuvuodesta. Hanke loppuu joulukuussa 2015. Siihen mennessä toivon, että Opentunti on vakiintunut pilottikunnissa opettajien käyttöön ja koettu hyväksi ja tarpeelliseksi palveluksi. Pilottikuntia toivon lisää, jotta palvelu tulee kunnolla testattua. Vuosi 2015 on Opentunnin etsikkoaika, lähdetäänkö kehitystyötä jatkamaan vai ei. Matka valtakunnalliseksi järjestelmäksi on toki pitkä, ja vaatii aikaa.
5. Tekniset asiat. Toivon, että jo alkuvuodesta saamme ratkaistua seuraavat asiat
1. Office 365: Arviointikirjat automaattisesti Primuksesta, opelle helpon tavan luoda sähköinen opetustila
2. Win8 testiin / Windows 10 päivitys
3. Tablettien keskitetty hallinta
4. Langattoman verkon parantaminen
6. TVT-opetussuunnitelma käytäntöön. Alkuvuodesta osa opettajista luo valmiita suunnitelmia TVT-opsin asioista. Suunnitelmat kirjataan Opentuntiin. Rehtorien kanssa vielä tarkennetaan käytännön järjestelyjä
7. OPS työ: Toivon, että löydämme keinot, jolla OPS prosessi tuo tulevan Opsin käytäntöön.
8. Some ja muut verkostot: Yritän aktiivisesti seurata ja osallistua somessa ja Turun seudun työryhmissä ajankohtaisiin asioihin
9. Koulujen tietohallinto. Tavoite on päästä aidosti keskustelemaan esimerkiksi Varsinais-Suomen kokoisen koulujen tietohallintoa palvelevan yksikön perustamisesta. Näen siinä niin paljon etuja, että työtä ei kannata jättää kesken. Olkaa yhteydessä, jos asia kiinnostaa.

Ops 2016 - osa1

Ops työtä on monessa kunnassa ja koulussa aloiteltu. Viimeisemmät opsin yleisen osan luonnokset ovat OPH:lta tulossa. Mietin, mikä oikein on fokus paikallisella ops työllä? OPH:lta tuleva ops sisältää monta ylevää tavoitetta, jotka sinällään ovat hyviä arvoja ja joita ei voi olla huomioimatta. Se tosin saattaa vaikuttaa "ulkokuoriselta", sillä juuri viime viikolla äänestettiin lakimuutoksesta, joka lisäisi ihmisten välistä tasa-arvoa ja suvaitsevaisuutta. Moni kansanedustaja äänesti tätä vastaan. Ja samalla meillä on menossa globaali kriisi, joka ei olisi mahdollista, jos meidät kaikki olisi kasvatettu opsin tavoitteiden mukaan. Jos me aikuiset emme toimi opsin tavoitteiden mukaan, saattaa se lapsista tuntua hämmentävältä. Voiko heiltä vaatia enemmän? Meidän ehkä kannattaa konkretisoida paikallisessa opissa asioista, jotka koemme kaikkein tärkeimmäksi.

Yritän nyt keskittyä lähinnä opetuksen ja oppimisen toimintoihin. Päädyin fundeerauksissani seuraaviin pohdintoihin.

Huomiot, tavoiteet ja vaikuttavuus paikallisella ops työllä?

• Opsin yleinen osa on hyvä. Sen muokkaamiseen ei kunnassa kannata paljonkaan uhrata aikaa. Tärkein työ on sisäistää ops.
• Meidän pitää löytää tärkeimmät asiat ja tehdä niistä ymmärrettävä tiivis esitys, esimerkiksi kuva.
• Tiivistelmässä ei saa käyttää sanoja, joita ei ole selitetty. Tiivistelmä tulee olla selkeä opettajille, päättäjille, huoltajille ja ennen kaikkea oppilaille.
• OPS työ ei saisi loppua vuoteen 2016. Vuoteen 2016 mennessä meillä pitää olla kirkaana mielessä tärkeimmät tavoitteet ja suunnitelma, miten siihen päästään. Suunnitelmallisuus vaatii sitoutumista opettajilta ja oppilailta. Huoltajien tulee olla kaikessa tukena, mutta heillä tulee olla myös oikeus vaatia parasta kunnalta ja  koululta. Samaa voi vaatia koulu kodilta. Johdon ja päättäjien tulee tarjota mahdollisimman hyvät puitteet tavoitteisiin pyrkiessä.
• Opsin yksityiskohdat tulevat koulun arjesta 2016 syksyn jälkeen. Yksityiskohtien tukevat tärkeimpiä tavoitteita
• Vain teoilla on merkitystä. Opsin kirjaaminen toki on jo teko, mutta arkipäivän valinnat oppilailla, huoltajilla, opettajilla, johdolla, päättäjillä ja muilla aikuisilla oikeasti ratkaisevat.
• Kyseenalaista säännöllisesti, myös omat ajatukset. Kysy itseltäsi - Miksi?

Parin viikoin välein ajattelin pohtia blogiini mielestäni tärkeitä opsin aiheita ja vaikeita sanoja, jotka huutavat tulkintaa

• oppimisen omistajuus ja vastuu
• eheyttäminen
• toimintakulttuuri ja arvot

Tekniikkaa opetukseen - onko kaikki valmista?

Tekniikka tulee koulun arkeen. Se leviää kaikkialle, hallintoon, työn organisointiin, yhteistyöhön, opetukseen ja oppimiseen. Tekniikan hyödyntämisessä otetaan vasta ensi askeleita.

Mutta, onko rakenteet kunnossa tekniikan hyödyntämiseksi? Onko kunnassa resursseja - osaamista, valmiit prosessit ja taloudelliset valmiudet?

Havainto

Itsellä otanta ei ole kovin suuri, noin 10-20 kuntaa, mutta olen päätynyt seuraaviin havaintoihin

1. Kunnat ovat erittäin eriarvoisessa asemassa rakenteiden ja prosessien suhteen.
2. Melko usein kunnan tietohallinto on vieraantunut koulusta, koulun tarpeita ei tunnisteta. Tämä johtaa siihen, että tietohallinnollisia töitä tekevät koulujen opettajat, pienellä palkalla ja ilman riittävää osaamista. Opettajien ei kuulukaan olla järjestelmätason osaajia, heidät on palkattu opettamaan ja ovat siinä hyviä. Opettajan palkalla ei myöskään ole taloudellisesti järkevä teettää mikrotukihenkilön töitä.
3. Kunnissa yritetään tehdä liian tietohallinnollisia kokonaisarkkitehtuuriin liittyviä ratkaisuja itse, mukaan pitäisi ottaa osaavia kumppaneita. Lopputulos olisi tehokaampi ja kokonaistaloudellisempi. Vertauksena esimerkiksi kiinteistön kattoremontti, jota ei teetetä kiinteistönhoitajilla, vaan siihen palkataan kattoalan ammattilaisia. Samoin pitäisi ajatella tietohallinnossa. Saamista ja johtamista pitää olla sen verran, että osataan tilata. Ja sekin vaatii jo paljon.
4. Samoja tietohallinnollisia töitä tehdään muutamien kilometrien välein, rahaa palaa turhaan.
5. Rahaa kehittämiseen ei missään ole riittävästi, kunnan omalla panostuksella saadaan aikaan vain pieniä yksittäisiä parannuksia. Kokonaisvaltaisat kehitystä ei tapahdu. Kehitystä viedään eteenpäin yksittäisillä hankeprojekteilla.
6. Osaamistasoja luokittelen seuraavasti
1. Tietohallinnossa on osaamista, mutta kouluissa ei osata tilata kouluille sopivia tietohallinnon palveluja. Koulutoimisessa pitäisi olla resursoitu ICT osaaja, joka tiedostaa koulujen tarpeet. Tuskaa ja syyttelyä tapahtuu molemmin puolin.
2. Kouluissa on osaamista, mutta tietohallinto ei tue koulun kehitystä. Kitkaa syntyy hallintokuntien välille.
3. Kouluissa ja/tai tietohallinnossa on mutu osaamista. Prosesseja ja sen ongelmakohtia ei tunnisteta, tietohallinto nähdään mikrotukityyppisenä palveluna, koulu poukkoilee erilaisissa järjestelmissä.
4. Osaamista ja johtajuutta on sekä tietohallinnossa että koulutoimessa. Rahasta on kuitenkin ainainen puute, joten kehittämiseen on tehtävä pitkäaikainen suunnitelma. ICT alalla muutokset ovat niin nopeita, että tällaisten suunnitelmien tekeminen on erittäin haasteellista. Erityisesti Kaarinan kaupunkia voin oman kokemuksen mukaan kehua, siellä koulu ja tietohallinto toimivat hienosti yhteisten tavoitteiden eteen ja tulosta on tullut.
7. Edellisen kohdan mutu osaaminen on kaikkein vaarallisinta. Silloin osaamistason vajetta ei havaita. Siinä tapauksessa loppukäyttäjät, eli oppilaat ja opettajat, ovat eniten tyytymättömiä.
8. Pienillä resursseilla voidaan tukea vain muutamia valittuja järjestelmiä, vaikka kouluissa tarvetta on erilaisille järjestelmille ja laitteille (Esim. kannettavat vs mobiililaitteet, eri kouluasteilla on hyvin erilaiset tarpeet).

Mitä aion tehdä?

Parannusta voi tapahtua vain kuntien yhteistyön lisäämisellä, joten olen päättänyt itse yrittää seuraavaa

1. Keskustelen työnantajani kanssa ongelmista ja mahdollisesta projektista
2. Otan yhteyttä rahoittajiin. Kollegani Marko löysi yhden vaihtoehdon
   http://www.varsinais-suomi.fi/fi/tehtaevaet-ja-toiminta/hankkeet-ja-rahoitus/maakunnan-kehittaemisraha
3. Kokoan sopivan konsortion, it-kumppanista, lähikuntien innokkaista saman henkisistä tekijöistä ja muutamasta it-alan ammattilaisesta
4. Rahoitusta haetaan vaiheittain
1. Nykytilanteen selvitys, x euroa. 2 viikossa käydään lähikunnat läpi, vastaavasti kuin kuntaliitosselvityksissä. Selvityksen perusteella luodaan ratkaisumallia koulujen tietohallinnon toiminnalle.
2. Tekemiseen y euroa. Luodaan samalla prosessit ja organisaatio. Byrokratia ja organisaatio yritetään puristaa mahdollisimman pieneksi.

Jos tuo toteutuu, itse työ kouluissa tapahtuu kuitenkin opettajien ja oppilaiden välillä. Projekti vain mahdollistaisi monipuolisen tekniikan hyödyntämisen kouluissa.

OPS2016, HOPS2016 vai HUPS2016?

Uuden opsin työstäminen on monessa kunnassa ja koulussa jo hyvässä vauhdissa. Paljon on puhetta ollut koulun ja opetuksen muuttamisesta. Ja kaikki varmaan ovat yhtä mieltä, että lisärahoitusta muutoksen tekemiseen on turha odottaa. Jos muutosta halutaan aidosti, pitää rakenteita miettiä uudelleen. Jotain uutta tilalle, jotain vanhaa pois.

Yksi oleellinen kysymys ainekohtaisten sisältöjen rakentamisessa on, tarjotaanko oppilaille oppitunneilla yksilöllistä opetusta vai ei. Nykyisen opsin ajattelen olevan valtava tietopaketti, josta kaikki oppilaat eivät millään selviä. Onnistumisen elämyksiä ja syväoppimista tapahtuu vähän. Valtavan tietosisällön kanssa opettajalla ei oikein ole muuta vaihtoehtoa, kuin toimia junan veturinkuljettajana ja vetää perässään oppilasvaunuja. Kiskoilta on vaikea poiketa. Oppilaiden on yritettävä pysyä vauhdin mukana, vaikka joillekin ikkunan maisemat ovat jo tylsistyttävän tuttuja, kun taas jotkut oppilaat haluaisivat pysähtyä tutkimaan mielenkiintoista maisemaa tai muuten heillä on tarvetta viettää asemalla enemmän aikaa.

Raiteita ja junia ei kannattane poistaa kokonaan. Entä, jos kuitenkin lyhennetään pääraidetta? Karsitaan kaikille pakollisia oppisisältöjä ja rakennetaan lisää valinnaisia sivuraiteita. Tehdään verkostosta sellainen, että vaihteenhoitajana voi toimia matkustaja itse. Ja opettajalle väline, jolla voi tutkan tavoin tutkia, missä junan vaunut kulkevat ja kutsua vaunut yhteisille asemille tarvittaessa. Vaunussa ei tarvitse olla yksin, vaan vaunuun voi ottaa mukaan kavereita. Normaalista raideliikenteestä poiketen suositaan vaunujen "törmäyksiä". Törmätessä oppilaat voivat vaihtaa ajatuksia oppimistaan asioista tai muuten kiireettömästi keskustella, ihan vaikkapa kouluun liittymättömistä asioista.
OPSin sijasta tehdäänkin yleinen HOPS, josta oppilas rakentaa omaa oppimisreittiään itse, opettajan ohjauksella toki tarvittaessa.

Jos nyt yritämme miettiä tulevaan opetussuunnitelmaan, millaisia tietoja vuonna 2016 koulunsa aloittava oppilas tarvitsee aikuisiässään ja vaikkapa työelämässään, melko varmasti teemme HUPSia. Itse aloitin koulun 80-luvun alussa. Ja siitä ajasta on maailma muuttunut. Ennustaminen on lähes mahdotonta.
Oman identiteetin rakentamisen, yhteisön osana toimimisen, oppimaan oppimisen, ja monilukutaidon taitoja yhdistettynä uteliaisuuteen kuitenkin varmasti tarvitsemme. Jos yksilöllinen oppiminen tapahtuu osana ympärillä olevaa ryhmää, edellä esitetyt taidot vahvistuvat. Jos kyseiset taidot ja perusraiteen oppisisällöt ovat hallussa, tarjoaa peruskoulu hyvän alustan lapselle rakentaa omaa yksilöllistä aikuisuuttaan.

Muutos tarvitsee opettajuuden muuttumista, paljon uudentyyppistä materiaalia ja mahdollisesti tekniikkaa ja erityisesti alkuvaiheessa paljon suunnittelua. Tarvitaan kokeiluja, epäonnistumisia, onnistumisia, hyvien käytänteiden jakamista, epäonnistuneiden käytäntöjen jakamista, joustavuutta opettajilta, johdolta, päättäjiltä, oppilailta, vanhemmilta.

Opetukseen tarvitaan uutta designia. Arkkitehtejä, jotka osaavat miettiä niin rakenteita kuin koulun arkityön sujumista. Uusi design tarkoittaa vääjäämättä, että on osattava myös luopua jostakin, osa saattaa tehdä myös kipeää. Esimerkiksi erityisopetuksen resurssia tulee miettiä uudelleen, jos opetus normaalissa luokassa on jo yksilöllistä.

Tuleva HOPS2016 parhaimmillaan voi olla alkusysäys muutokselle. Varsinainen työ alkaa vasta sen jälkeen.

Primuksen ja Wilman omínaisuuksia

Tapasimme Turun seudun muutaman Primus pääkäyttäjän kanssa pari viikkoa sitten. Puhetta oli, että jakaisimme toisillemme tietoa omissa kunnissamme tai kouluissamme olevista käytännöistä, varsinkin niistä, jotka eivät välttämättä ole kaikkialla käytössä.

Sain vihdoin listattua ainakin joitakin asioita  Ruskolta http://bot.fi/e7a.

Ja tervetuloa aiheen ympärille rakennettuun FB ryhmään, https://www.facebook.com/groups/wilmaprimus/

OPS koordinaattorin hakemus

Ruskolla on lautakunnassa päätetty, että tulevaa OPSia koordinoivat 2 vastuuopettajaa. Mielestäni johtava rehtori reilusti julkaisi paikan avoimeen sisäiseen hakuun. Päätin hakea paikkaa. Koska hakemukseen kirjoitan avoimuuden ja verkostojen tärkeydestä, ajattelin myös hakemuksen pääasiat näin avoimesti julkaista. Jos minun ajatuksia tunnette ja koette, että voitte minua suositella, voi hakemusta käydä tykkäämässä minun Fb sivuilla, Tieto- ja viestintätekniikka opetuksessa ryhmän Fb sivuilla, tai kommentoida tänne blogiin.

Lyhyesti siis mielestäni omia vahvuuksia,

• Olen Suomen laajuisesti verkostoitunut  opetusalan ihmisten kanssa sosiaalisen median välityksellä, sen lisäksi minulla on hyvä ja melko laaja paikallinen verkosto (Naantali, Raisio, Lieto, Kaarina, Turku, Masku), joka on muodostunut opetusalan ja tietohallinnon 10 vuoden kehittämisprojektien aikana. Mielestäni verkostoituminen ylikunnallisesti on tärkeä seikka OPS työssä
• Olen osallistunut OPS 2016 avoimeen keskusteluun, jonka yhteenveto on luettavissa osoitteessa http://www.oph.fi/download/146133_Verkkosivujen_kautta_saatu_palaute_koonti_31_1_2013.pdf
• Tuleva OPS tulee ottamaan kantaa TVT asioihin. Minulla on osittain mennen  työnkuvan takia kehittynyt laaja TVT osaaminen. Näkemykset ovat kuitenkin painottaneet voimakkaasti pedagogiikkaa, ei välineitä. Kokonaisarkkitehtuurin osaamisesta saattaa olla myös apua OPSin teknisessä toteutuksessa. 
• Erityisenä painopisteenä OPS 2016 koen koulun toimintakulttuurin ja arvoje eli arkipäivän toiminnan kehittämisen. Toimintakulttuuria muokkaamalla voimme kehittää oppilaan osallistumista, ihmisenä kasvun tukemista, lisätä vuorovaikutusta, tukea lähikehityksen vyöhykkeellä tapahtuvaa oppimista. Lisäksi työyhteisössä tavoitteena olisi kehittää arvoja yhteistyön mahdollistamiseen, pedagogiseen vapauteen ja vastuuseen. Tulevan OPSin arvomäärittely tapahtuisi johdetusti ja tavoitteellisesti, mutta  yhdessä moniammatillisesti tehden. Arvojen tulee tukea koulun, kunnan ja valtakunnallisia tavoitteita ja arvoja. Pohtimani tavoitteet olisivat siis OPS työryhmän määrittelemien tavoitteiden mukaisia. http://www.oph.fi/ops2016/tavoitteet . Olen jo aikaisemmin kuvannut arvojen tärkeyttä omassa blogissani
• Arvoista http://oppiaruskolla.blogspot.fi/2013/12/pohjaa-opetuksen-kehittamiselle.html
• Pisa tulkintaa, http://oppiaruskolla.blogspot.fi/2013/12/pisan-tulkintaa.html
• Tuleva OPS liittyy erittäin läheisesti Ruskon oppimisympäristöhankkeeseen, hankkeen tavoitteet omat hyvinkin yhtenevät paremman perusopetuksen kehittämiseksi. Koen siis tässä olevan synergiaetua.
• Minulla on muutama valmis osa-alue OPSin kehittämiseksi
• Aikajana: Tehdään ainekohtaiset karkeat aikajanat opetettavista asioista. Sen jälkeen vertaillaan aikajanoja ja etsitään yhteviä sisältöjä. Näin saadaan synnytettyä opetuskokonaisuuksia yli ainerajojen. Samassa varmistetaan, että esim fysiikan aiheen opiskelussa oppilaalla on riittävät matemaattiset valmiudet.
• Kansalaistaitopäivät 2 kertaa lukuvuodessa koko perusopetuken ajan. Tarkempi kuvaus löytyy Protokoulusta, http://protokoulu.ideascale.com/a/dtd/Kansalaistaitopäivät/35253-27481

 

Menneet vuodelta 2013 ja tulevaa vuotta 2014

Vuosi 2013 antoi paljon ajateltavaa perusopetuksen kehittämisen tiimoilta. Nyt on aika vetää yhteen viime vuotta. Isoimmat asiat ja oivallukset itselle olivat

1. Ruskon kunta sai hankerahaa ja samalla sain resurssia opetuksen kehittämiseen. Osittain tästä johtuen myös oma toimenkuva tulevana vuonna muuttuu ja tietohallinnon toimenkuva tulee tulevana vuonna jäämään pois vähitellen kokonaan.
2. Ymmärrys siitä, että absoluuttista totuutta peruskoulun kehittämiseksi lienee turha etsiä. Totuus taitaa asua kaikissa meissä noin 40 000 opettajassa, koulun johdossa ja päättäjissä. Yhteistyöllä löytynee paras tulos. Aktiiviset ja avoimet kokeilijat ovat isossa roolissa. Pekka Peura määritteli minusta erittäin osuvan termin, eduhakkeri. Heille toivon voimia ja  resursseja tehdä tärkeää työtä.
3. Arvoista eli arjen valinnoista, toiminnoista ja prosesseista kannattaisi koulussa keskustella enemmän. Samoin tulevassa opsissa. Opsin ainekohtaisia sisältöjä kannattaisi vasta sen jälkeen tutkia.
4. Vuorotteluvapaa 3,5 kk. Mukava oli hengähtää, oppia itsestä uusia asioita, pysähtyä mietiskelemään. Vielä kun sitä saa, voin suositella muillekin.

Viime vuoden linkkejä

Tähän vielä kerään itselleni tärkeimpiä linkkejä kuluneesta vuodesta. Seassa omia ja muiden kirjoituksia.

1. Pekka Peuran kirjoitus muutoksesta ja muutosjohtajuudesta, http://maot.fi/2014/01/siemenet-kastelukannu-ja-karsivallisyys-muutosjohtajuudessa/
2. 14 vuotiaan ajattelevan ihmisen  hieno kirjoitus omasta visiosta, http://protokoulu.fi/uncategorized/vierasblogi-kouluvisioni/
3. Protokoulu, voit itse osallistua koulun kehittämiseen joko kirjoittamalla ideoita tai äänestämällä muiden ideoita, http://protokoulu.ideascale.com/
4. Anna Perhon kolumni oppilaiden kehittelemistä arvoista, http://yle.fi/uutiset/anna_perho_tyon_saannot/6967536
5. Oma matematiikan opetuskokeilu. Vastaavia kirjoituksia kannattaa etsiä esimerkiksi Pekka Peuralta ja Jooseppi Järviseltä , http://oppiaruskolla.blogspot.fi/2013/12/matematiikan-kokeilu.html ja siihen liittyviä oppitunteja, http://www.haluoppia.fi/oppitunnit 
6. Pisan tulkintaa ja mikä on nykyajan koulumotivaatio, http://oppiaruskolla.blogspot.fi/2013/12/pisan-tulkintaa.html
7. Arvoista http://oppiaruskolla.blogspot.fi/2013/12/pohjaa-opetuksen-kehittamiselle.html
8. Ruskon uutisprojekti, http://oppiaruskolla.blogspot.fi/2013/04/uutisprojekti.html
9. OPH:n koulurauhan lakiuudistus, http://oph.fi/ajankohtaista/101/0/koulurauhan_lakiuudistukset_voimaan_1_1_2014 ja siihen liittyvä vuoden 2012 blogikirjoitukseni erilaisesta jälki-istunnosta (nyt siihen siis olisi myös lupa :) ) http://oppiaruskolla.blogspot.fi/2012/11/erilainen-jalki-istunto.html
10. Yhteenveto omista ajatuksista, videokirja https://dreambroker.com/channel/ylk153a6/
11. Matematiikan ja tietotekniikan opetusvideoita kaikkien käytettäväksi minulta ja vaimoltani Merjalta, http://www.haluoppia.fi/
12. Luin Saku Tuomisen ja Pekka Pohjakallion kirjan Työkirja
13. Ruskon hyväksytyn TVT strategian valmistelu, linkki strategiaan (word dokumentti)
14. Paljon muita, mm. kaikki keskustelut työyhteisössä, blogeja ja Fb päivityksiä kirjoittajilta Anne Rongas, Mikko Jordman,  jne.

Tulevan vuoden tapahtumia

1. Ruskon hankkeen koordinointi yhdessä Marko Mäenpään kanssa. Huikea mahdollisuus,  mutta haasteellinen työ.  Hankkeesta lisää osoitteesta http://www.haluoppia.fi/ruskon-oph-hakemus
2. Hankkeeseen liittyvä suunnittelutyökalu opettajille ja sitä kautta myös suunnitelmien avoimuus oppilaille. Kuvaus löytyy linkistä https://dreambroker.com/channel/w7bcsbds/zge566rk . Iso haave saada tuosta Suomen kokoinen työkalu. Hommia teettää erityisesti lisärahoituksen saaminen työkalun rakenteluun.
3. TVT strategiassa olevan opetussuunnittelijan töitä, opetusteknologian kehittäminen Ruskolla. Monia avoimia olevia mietintämyssyn alla olevia asioita.
4. Tuleva OPS ja sen valmisteluun osallistuminen erilaisilla kanavilla. Ensi vuosi on paras hetki meistä jokaisen vaikuttaa.
5. Itsensä kehittäminen, varsinkin muiden mielipiteiden kuuntelemisen taidon harjaannuttaminen :)

Hyvää alkanutta vuotta 2014 kaikille.